on ollu koko kesä ja syksy. Ja ihan koirien vuoksi.
Epen tultua taloon on ihmetystä riittänyt. Vaikka Epe omalla tavallaan villi vesseli onkin, malttaa se jäädä kuuntelemaan ohjeita nätisti. Asioiden oppiminen tapahtuu nopeasti, ohjeiden noudattaminen tosin joskus takkuaa, liekkö sitten sitä urosten luupäisyyttä. Mutta yhtä kaikki, Epe on koira, jonka takia ei Ukkelin ole tarvinnut päätään raapia kuin ihmetyksestä korkeintaan. Ja naatiskella.
Uimakouluakin Epen kanssa kesällä touhuttiin. Veteen meno onnistuu varsinkin Ukkelin perässä, uintityylikin hiljolleen on mallillaan ja damin nouto vedestä sujuu mukavasti, ei ainakaan jää noutamatta.
Epellä löytyy myös hauskoja luonteen piirteitä, eräs niistä on mielihyvän ilmaisu. Ukkelin töistä tulo aiheuttaa hirvittävän ”älämölön”, välillä kuulosta siltä kuin koiralla kävisi kipeästi johonkin. Vaan ei, ihan puhtaasti Epe tuo kuuluviin hyvän mielensä.
Syksyn koemaastoja selvitellessä Epekin kävi tutustumassa tulevaan työmaahansa. Eihän ne luovit vielä kauas kantaneet 4,5kk ikäsellä. Metsässä oli vaan kiva juosta. Ja välillä tulla Ukkelin luo kehuja hakemaan. Niin vain kävi että Epen piti pysähtyä 20 m päässä Ukkelista ja jäädä miettimään outoja hajua, kirsu kävi ja silmät pyöri. Siitä Ukkelin kans hieman eteenpäin ja ojanpohjalta nousi 6 riekkoa lentoon. Epe tuijotteli rauhallisena lintujen lähtöä ja pieni vihellys toi Epen Ukkelin luokse kehuja saamaan. Ja niitä sitten Epelle tulikin. Kyllä Ukkelistakin tuntu siinä vaiheessa hyvältä. Eikä kasvattajakaan kovin murheen murtamalta kuulostanut, asiasta kuultuaan.
Vesilintujakin Epen kans on käyty kattelemassa. Maalle pudotettu tavi löytyi yhdessä ja alun ihmettelyn jälkeen Epe sen Ukkelille toikin. Ja taas tuntui erinomaisen hyvältä.
Ja niihin mettälintuihinkin on tutustuttu. Varsinaista haun aikana tapahtunutta riistakontaktia Epelle ei vielä pahemmin ole tullut, hajut kyllä kiinnostaa lintujen lähtöpaikalla. Niihin Epe ei onneksi takerru vaan ohittaa tilanteen nopeasti. Muutenkaan Epellä ei tunnu lintujen kanssa jäävän ”levy päälle” vaan tilanne nollautuu nopeasti. Sytyttelyksi Ukkeli pudottikin puusta pompanneen poikateeren Epen 3:lla mettäreissulla, samalla Epen kanssa sovittiin että näitähän täältä sitten etsitään. Kokemuksen myötä Epen hakukin alkaa laajeta ja tuulenkäyttöäkin on selvästi nähtävissä.
 
Iisan kesä meni lähinnä auringonotossa pihakeinussa. Mitä nyt välillä Iisa kävi vesi – ja jälkityökokeessa nappaamassa molemmista täydet pisteet. Vesityöhän on Iisalle puhdasta rutiinia mutta jälkityössä tuli yllätys. Iisaa vaivannut luvan kysely jäljelle lähtiessä on unohtunut. Siinä ei jäljen alussa auttanut kun Ukkelin päästää Iisa irti ja sitten mentiin omatoimisesti kun juna raiteilla. Silloinkin Ukkelista tuntui erinomaisen hyvältä.
Koemaastojen tarkastuksessa Iisa näytti osaamistaan oikein todenteolla. Puolen tunnin sisään oli 3 kertaa teeret seisonnassa ja riistatyöt niistä tehtiin. Erämiesten järjestämiin metsäkokeisiin tuli runsaasti peruutuksia mitä erilaisimmilla syillä, joten Ukkeli päätti starta Iisankin kanssa, vastoin periaatetta omiin kokeisiin osallistumisesta.
Kokeissa Iisalla tuli heikoissa tuulissa pari törmäystä teerien kanssa, molemmat yksinäisiä lintuja. 3:ssa hakuerässä Iisa nappasi kummun päälle seisonnan josta pillillä piti ottaa tiedotus. Tiedotuksessa Iisa on ollut vähän semmoinen välinpitämättömän oloinen ja ilmennys ollut heikkoa. Vaan nytpä ei ollukkaan. Ukkelin lisäksi Iisa kävi vielä tuomarina olleelle Rantasen Eijallekin asiaansa kertomassa. Ja riistatyöhän siitä tehtiin pinelle teeriparvelle. Iisan ottikin ensimmäisen koetuloksensa metsästä, 63 pistettä ja VOI 3. Tulkoon vielä mainituksi että metsäkoetulos tuntui Ukkelista erinomaisen hyvältä.
Hyrynsalmen KAER M kokeessa tuurit ei olleet mukana juuri ollenkaan. Aamupäivän puista kaikonneita lintuja lukuun ottamatta tyhjää mentiin Iisan kanssa, iltapäivällä Ukkeli myötätuulessa polkaisi 2 koppeloa lentoon ja viimeisessä erässä Iisan törmäily teeripoikueen kanssa pisti päivän nollille. Mutta ikävässäkin asiassa pitää nähdä valoisia puolia. Ukkeli pääsi kehumaan aspirantille Iisan löytäneen eniten lintuja koeryhmässä. Sen verran reilusti teeriä poikuudessa oli.
Sorsastus on ollut Iisan kanssa perinteisesti mielekästä puuhaa, lintuja on pudotettu seisonnaltakin ja haavakotkin, etupäässä toisten ampumat, Iisa poimii pomminvarmasti pois.
Syksyn kanalinnustuskin on Iisan kanssa aloitettu mukavissa merkeissä Syyskuun alkupuolella on riistatöitä tiedotuksineen tehty varsinkin teerille. Eräänkin tiedotuksen ja riistatyön päätteeksi Iisa ei antanut Ukkelille iloa eikä armoa vaan piti sellaisen metelin että pakko oli lähteä katsomaan edellisen riistatyön paikkaa. Ja Iisa otti uuden seisonnan, tällä kertaa kuono ositti puuhun. Ja niin vain nuori teerikana lentoon petäjästä. Jahtikauden alkaessa Ukkelin työt hieman pitivät kiireisenä mutta siitä huolimatta satunnaisen vapaapäivän kruunasi repun täyttä Iisan kanssa. Kovasta hakuvauhdista huolimatta Iisalla tuntuu onnistuvan teerien käsittely mukavasti, ainoastaan Ukkelin osumatarkkuutta voisi parantaa. Mutta ehkä se parempi niin onkin, ettei metsää tule tyhjäksi pyydettyä. Pääasia että koiralle välillä saa pudotuksen hyvästä tilanteesta, vaikka vaan yhden. Ja nauttii siitäkin hetkestä, onnistumisesta niin koiran kun miehenkin osalta, yhteistyötä unohtamatta. Ahneus jääköön matkasta pois.

Turha varmaan mainita, että siinä vaiheessa, kaikki tuntuu erinomaisen hyvältä.