Niin se vain on viikko vierähtäny uuen tulokkaan kans. Malla on erittäin rauhallinen ja oppivaisen oloinen. 3 ensimmäistä yötä meni ukkelin kainalossa lattialla nukkuessa. Toisena yönä Malla heräsi kertaalleen ja käytiin ulkona tarpeilla, seuraava yö menikin kokonaan unten mailla. Sen jälkeen Malla onkin nukkunut Iisan seurana sängyn vieressä petillään. Aluksi oli toki vaikeuksia asettua mutta Iisan viereen Malla köllähtää mielellään. Eikä tarpeillekkaan ole tarvinnut lähteä kuin yhtenä yönä. Iltaisin kun vaan malttaa vetkuttaa koirien nukahtamista niin hyvinhän se yön nukuttaa.

Jo alusta pitäen Malla osoitti istumisen lahjoja. Mikäli Malla ei saanut ruokaa tms muuta erittäin mielenkiintoista, tyttö pisti takapuolen kenttään. Eihän siihen muuta tarvinnut kuin liittää istu –sana!! Ja sama ulos menossa ja sisälle tulossa, varsinkin viimeisessä homma toimii Mallalla kuin itsestään. Ovi ei aukea ennen kuin istutaan. Ja sisälle päästyä ei talutin lähde kaulasta ennen kuin eteisessä sievästi istutaan ja ootellaan.

Iisa tulee Mallan kanssa loistavasti toimeen ja Malla Iisan. Iisalla riittää vielä lapsekkuutta pelata pienemmän kanssa. Ja Mallahan pennun innolla jaksaa. Siinä vaiheessa kun Iisalle riittää riehuminen, kuulu matala murahdus tai muuten Iisa lopettaa leikin. Mitään isompaa rähähdystä ei ole kuulunut.

Kuvassa parhaat kaverukset

Luoksetuloa piti pillillä kokeilla myös. Ja kas kummaa, ääni olikin niin kiinnostava että sitähän piti tulla katsomaan ja ihan eteen istahtaa. Ja tottakai myös Iisa istu edessä. Ja näkyy myös Malla tulevan pillistä luokse vaikka on kengän tahi jonkun muun kantaminen sillä hetkellä aiheena. Ja siitäkös se ukkeli vasta kehut antaaki!!

Malla on myös hiljolleen totutellut autokyytiin, äiskän sylissä tosin kun on käyty esittäytymässä molempien työpaikalla. Mutta ensi viikolla Malla sitten pääsee Iisan kanssa auton peräosaan matkustamaan, ajellaan ihan asioikseen kylillä ja maanteillä.

Onpa kyseessä ollut kotiväki tai vieraat, Malla on hurmannut kaikki rauhallisuuellaan ja ulkonäöllään, vaikka vielä pikkuinen pentu onkin. Ja samansuuntaista on kaikista Mallan sisaruksista kuulunut, kaikilla on rauhallisuuden lisäksi oppimisen lahja hyvin esillä.

Ja välillä pitää ladata akkuja että jaksaa riehkasta, roikkua toisen naamassa ja näykkiä sopivasti.

Parempia kuviaki pitää laitella kuhan sattuu kamera käsiin ja vielä koirat malttaa olla paikoillaan.